Sivut

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Pesille mars.

Kävin tänään kurkistamassa pesieni toimintaa.
Ilma ei ollut kyllä mikään mahtavin. Ympärillä pyöri kovasti pieniä ukkoskuuroja.
Sade ei niinkään mehiläisiä häiritse, mutta ukkonen, se ei ole kiva juttu.
Kenttämehiläiset eivät lähde silloin varsinkaan keräämään mettä, ja ovat kaiken lisäksi ekstra kiukkuisia.
Onnneksi oli puku päällä, jos ei olisi ollut olisi piikkiä tullut paljon. Sitten olisi ollut jo kuumat paikat.
Pesässä oli mukavasti sikiöintiä ja muuta aktiviteettia, mutta harmi vain, että kalusto ei sovi yhteen.
Olisi ollut näppärää siirtää pari sikiökakkua ylempään laatikkoon jolloin mehiläisetkin olisivat enemmän alkaneet yläkerrassa viihtymään ja ehkä se emokin olisi saatu sinne munimaan.
Noh, kuhan saan niitä styroksipesiä  niin sitten voikin vaihtaa laatikoita ja saada homma oikein kunnolla pelittämään.
Mieheni oli innokkaasti hommassa mukana ja ehkä hänkin oppii asian tai pari mehiläisistä, kun pyörii apuna pesillä käydessäni.

Lopuksi vielä harmittelut, että olin pudottanut pesätaltan pellolle. Onneksi taltta kuitenkin löytyi, ja seuraavalla kerralla pääsen sillä käsittelemään pesää.
Nyt tietenki osa miettii. Mikä on pesätaltta?
Pesätaltta on työkalu joka on hyvä mehiläistarhaajalla omistaa. Pesätalttoja on erilaisia, tässä kuva yhdestä mallista. Itselläni on tälläinen ja on erittäin kätevä.
Pesätaltta. Työkalu jolla voi irroitella ja puhdistaa mehiläispesän kehiä.
Lopuksi hieman kuvia omista rakkaista mehiläisistäni.
Ahkerasti sitä tehdään villikennostoa. 

Mettä, siitepölyä ja mehiläisiä.

Tässä on toisen pesäni emo. Huomatkaa keltainen pilkku. Sen avulla pystyy  selvittämään minkä ikänen emo on.
Tämä on viime kesän emoja.

Rakastan makrokuvia, niissä saa niin hienosti näkyviin yksityiskohdat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti